Homesairaiden vähättelystä homekorjausten vähättelyyn

HOMESAIRAIDEN VÄHÄTTELYSTÄ, ks. https://cutt.ly/CYYTd5
HOMEKORJAUSTEN VÄHÄTTELYYN
Osa 1

Hesarin juttua mainostetaan täällä https://cutt.ly/2YYs7d näin:

"Lääketiede käänsi kelkkansa homesairauden suhteen – Haaskaako Suomi satoja miljoonia korjaamalla ja purkamalla rakennuksia?"

Homeremontteja vähättelevä juttu https://cutt.ly/bYYdGJ on otsikoitu seuraavasti:

"Korjataan varmuuden  vuoksi kaikki
Rakennuksista löytyy aina vikaa. Onko Suomessa opittu korjaamaan oikeita asioita?

Tilaajille

Jussi Konttinen HS
Julkaistu: 26.5. 2:00 , Päivitetty: 27.5. 7:54"

- Ja eikun otsikon jälkeen itse asiaan:

"LOKAKUUSSA 2017 Kätilö­opistolta kuuluivat viimeiset vauvan parkaisut. Yli 300 000 ihmistä maailmaan putkauttanut synnytyssairaala pantiin umpeen.

Sulkemispäätös oli tehty vain puoli vuotta aiemmin, ja syynä olivat sisäilmaongelmat. Nyt kolme diagnoosin saanutta kätilöä vaatii ammattiliiton tuella sairaanhoitopiiri Husilta korvauksia oikeudessa.

Kuntotutkimuksessa rakennuksen A-osan välipohjista oli löytynyt kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoa. Tutkimus suositti vaurioituneiden materiaalien poistamista, mutta Hus päättikin luopua koko kiinteistöstä, joka jäi omistajansa, Helsingin kaupungin, murheeksi.

Nyt kaupunki miettii, mitä tehdä valtavalle rakennukselle. Todennäköisesti osa siitä aiotaan purkaa ja osa korjata. Kätilöt jatkavat työtään Naistenklinikalla, jossa tehdään paraikaa – sisäilmakorjauksia.

SISÄILMA on Suomessa valtava ongelma.

Jos työpaikalla oireillaan, vikaa etsitään yleensä rakennuksesta. Tämä on helppo tehtävä, sillä lähes kaikissa Suomen rakennuksissa on jotain pielessä. Talo on saatettu suunnitella tai rakentaa väärin, sitä on laiminlyöty käytön aikana, tai se on korjattu pilalle.

Yleensä syytä haetaan kosteusvaurioista ja niiden aiheuttamasta mikrobikasvustosta. Vuonna 2012 Työterveyslaitoksen tutkijat arvioivat, että rakennuskannan kosteusvaurioiden korjauskulut ovat 1,2 ja 1,6 miljardin euron välillä.

Valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti ilmoitti tällä viikolla käyttävänsä 250 miljoonaa euroa sisäilman parantamiseen neljän seuraavan vuoden aikana. Senaatti rekrytoi tehtävään muun muassa 12 koiran ryhmän.

Helsingin kaupunki teetti vuosina 2008–2017 tutkimuksia lähes 900 kiinteistössä. Näistä 630:ssä löytyi kosteusvaurioita.

Kaupunki on nostanut rakentamisen määrärahoja. Vuonna 2017 rahaa oli varattu 160 miljoonaa euroa, mutta tästä lähtien sitä käytetään vuosittain 240 miljoonaa.

Silti korjausvelan kurominen umpeen vie parikymmentä vuotta. Kiireellisiin sisäilmakorjauksiin Helsinki käyttää vuosittain noin 20 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupungin rakennuskannasta vastaa hallintapäällikkö Sari Hildén.

Hänen mukaansa rakennustekninen tietämys vaurioista on lisääntynyt valtavasti. Kuntotutkimukset osataan tehdä perusteellisesti korjausten pohjaksi. Silti lääketieteen puolella perustavanlaatuiset kysymykset ovat yhä avoinna.

'Mikä on home- ja kosteusvaurioiden osuus ihmisten oireissa? Miten laajoihin korjaustoimenpiteisiin on syytä ryhtyä?' Hildén kysyy.

Hildén aloitti uransa vuonna 1996 'ryömimällä rakennusten alla' ja sanoo olevansa onnekas, ettei ole koskaan saanut mitään oireita.

'Silloin talojen alla oli vettä ja lahonnutta puutavaraa, mitä näkee nykyään tosi harvoin. Nyt tutkitaan paljon pienempiä pitoisuuksia, mutta silti ihmiset herkistyvät useammin.'

Ihmiset haluaisivat täsmällistä tietoa sisäilmasta, mutta sellaista ei ole. Mittaukset ovat epäluotettavia ja monitulkintaisia. Sisä- ja ulkoilmassa on aina mikrobeja, joita homeet, hiiva ja bakteerit, kuten sädesieni, ovat. Niille on raja-arvoja, mutta usein jo sana sädesieni saa ihmiset varpailleen, vaikka sitä on jopa talvella ulkoilmassa.

'Kuivana lepotilassa sädesieni ei aiheuta ongelmaa', Hildén sanoo."

- Välikommenttina tämän kirjoittajana ihmettelen moista toteamusta kuivankin homeen ollessa niin vaarallista, että kaikki saastunut materiaali pitää poistaa! Mutta juttu jatkuu näin:

"'Homekorjauksissa' on kaksi koulukuntaa. Edullisempi vaihtoehto on tiivistää rakenteita eristämällä vaurioituneet kohdat huoneilmasta. Aina tiivistyskorjaukset eivät onnistu. Silloin joudutaan järeämpiin toimiin eli poistamaan kaikki vaurioituneet osat. Rakennus saatetaan purkaa luurangoksi: vain kantavat rakenteet jätetään pystyyn, ja kaikki orgaaninen aines poistetaan, vaikkei se olisi vaurioitunut.

'Voi kysyä, ylikorjaammeko rakennuksia. Onko aina purettava kaikki pois? Sillä on isoja taloudellisia vaikutuksia, kun joudutaan tekemään korjauksia varman päälle', Hildén sanoo.

Samaan hengenvetoon hän korostaa kuitenkin, että on parempi ylireagoida kuin ottaa riskiä. Terveysargumentti on viime kädessä lyömätön. Kuka ottaa vastuun, jos joku sairastuu?"

- Juu, kuka vastaa, että joutuu jonkun tönön takia käyttämään astmalääkkeitä ja saa helvetin kärsimyksen ongelmassa, jota terveet pitävät abstraktina asiana tietämättä edes, miltä tulehtuneet keuhkot tuntuvat, kun noista lukaaleista voi saada vaikka mitä tauteja https://goo.gl/89jtvs

HOMESAIRAIDEN VÄHÄTTELYSTÄ, ks. https://cutt.ly/CYYTd5
HOMEKORJAUSTEN VÄHÄTTELYYN
Osa 2

Jatkoa Hesarin homeremontteja vähättelevään https://cutt.ly/bYYdGJ juttuun:

"RUNSAAT sata vuotta sitten rakennetuissa hirsi- ja massiivitiilitaloissa ilmaa tuli ikkunoista ja venttiileistä ja poistui hormistoa pitkin. Koska rakenteet olivat hataria, ne hengittivät ja pysyivät kuivina.

Kosteusteknisesti ongelmallisimmat kohteet taas on rakennettu 1960–80-luvuilla. Ne edustivat aikansa 'hyvää rakentamistapaa', mutta ovat nykytietämyksen valossa täynnä riskirakenteita.

Rakennuksia alettiin eristää mineraalivillalla ja muovikalvoilla. Niihin muodostui rajapintoja, joihin kosteus tiivistyi.

Tasakatot vuotivat, ja talojen yläpohjat kostuivat. Kellareissa sisäpuolinen eristys ja ilman kapillaarikatkoa valetut betonilaatat aiheuttivat ongelmia.

Veden käyttö rakennuksissa lisääntyi valtavasti, ja samalla vesivahinkojen mahdollisuus kasvoi.

Suurin osa koulurakennuksista on 60–80-luvuilta, joten on loogista, että ongelmat kilpistyvät usein niissä.

Pohjois-Helsingissä sijaitsevassa Medialukiossa tehdään parhaillaan kahdeksan miljoonan euron sisäilmakorjauksia.

Avatun tiiliseinän takana näkyy tummunut villaeriste. 60-luvulle tyypillisesti tiiliverhoilun ja eristyksen välistä puuttuvat tuuletusrako ja tuulensuojalevy, minkä vuoksi sadeveden aiheuttama kastuminen voi edetä villaan. Nyt rakennuksen julkisivut uusitaan kokonaan. Villan tilalle tulee polyuretaanilevyä.

Vanhemmissakin taloissa pulmia on aiheuttanut niihin jälkikäteen lisätty koneellinen ilmanvaihto. Se on usein säädetty alipaineiseksi, jolloin se vetää huoneilmaan epäpuhtauksia rakenteista, viemäristä tai talon alta.

Nykyään koneellisen ilmanvaihdon painesuhteiden säätöön yritetään kiinnittää erityistä huo­miota. Ylipainekaan ei ole hyvä, sillä se painaa rakennuksen sisältä tulevaa kosteutta rakenteisiin.

Sisäilmaoireilun taustalla voi olla monta muuta tekijää kuin kosteusvaurioiden aiheuttama mikrobikasvusto. Viime vuosina on puhuttu paljon kemikaaleista, joita haihtuu uusista materiaaleista tai vanhoista niiden hajotessa. Tällaisia haitallisia orgaanisia yhdisteitä saattaa esimerkiksi syntyä, kun muovimaton liima reagoi märän betonin kanssa. Tämä aiheuttaa ongelmia aivan uusissa rakennuksissa, jos valu ei ole ehtinyt kunnolla kuivua.

Uusia materiaaleja ja kalusteita tuuletetaan nyt ennen rakennuksen käyttöönottoa, jotta kemikaalikuorma vähenisi.

Ihmiset ovat oireilleet myös ilmanvaihtokanavista ja akustiikkapaneeleista irronneista villakuiduista. Medialukion korjauksissa esimerkiksi paljastui ilmanvaihtoputki, jonka villaeristettä ei ollut pinnoitettu lainkaan.

Sari Hildénin mukaan on huomattu, kuinka tärkeä merkitys siivouksella on. 'Suurin tarve on yläpölyjen ja ritilöiden, katon ja valaisimien siivoukselle.'

Liian lämmin sisäilma näyttäisi hänen mukaansa aiheuttavan tunkkaisuuden tunnetta. Talvella taas kuiva ilma tuntuu iholla, kurkussa ja silmissä.

Vaikeinta sisäilmakorjausta on puuttua siihen, miltä muut ihmiset tuoksuvat. Yksi tuo mukanaan homekodin hajua, toinen tupakansavua, kolmas koiran aromeja ja neljäs parfyymiä. Kukapa kehtaisi kieltää toista tuoksumasta.

ONKO korjauksissa sitten onnistuttu? Hildén luettelee Helsingistä seitsemän kohdetta, joista ei ole kuulunut valituksia korjausten jälkeen: Töölön ala-asteen koulu, Sibelius-lukio, Helsingin kielilukio, Arabian peruskoulu, Oulunkylän kirjasto, Vaahteramäen ja Aulangon päiväkodit.

Lääkärilehdessä vuonna 2016 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan näyttö sisäilmakorjausten vaikutuksesta astma- ja hengitystieoireisiin vaihtelee 'erittäin heikosta kohtalaiseen'."

- Kommenttinani edelliseen, että ilmankos, kun remontteja tehdään miten sattuu eikä kaikkea hometta poisteta! Jonka jälkeen onkin helppoa vähätellä koko homeongelmaa vastoin uutta mullistavaa https://goo.gl/89jtvs tietoa, jonka mukaan vain alle puolet ihmisestä on ihmissolukkoa suurimman osan ollessa mikroskooppisia asukkeja kuten bakteereja, sieniä, viruksia ja arkeoneja.

Kun hometalossa riehuvat mikrobijengit jopa suomalaisen https://cutt.ly/lT9TOL tutkimuksen mukaan, niissä oleilu voi altistaa tartunnalle/tartunnoille eikä ole terveellistä kenellekään.

HOMESAIRAIDEN VÄHÄTTELYSTÄ, ks. https://cutt.ly/CYYTd5
HOMEKORJAUSTEN VÄHÄTTELYYN
Osa 3

Hesarin homeremontteja vähättelevän https://cutt.ly/bYYdGJ jutun loppuosa:

"Kaikkia on mahdoton miellyttää, vaan aina joku herkistyy. Kun on kerran altistunut, herkkyys kasvaa.

'Jos oireilevien määrä on suuri, rakennuksessa on toden­näköisesti vikaa. Jos oireilevia on vain jokunen,­ on vaikea päätellä, tapahtuuko altistuminen oikeasti työpaikalla', sanoo ympäristöpalveluyritys Deleten toimialapäällikkö Arto Heino nyrkkisäännöksi.

Medialukion opettaja Terhi Manelius pelkää, että remontti ei autakaan ja oireet palaavat. 'Olisiko ollut parempi vetää matalaksi kuin yrittää kallista korjausta?' hän kysyy.

Sisäilma uhkaa kaataa kokonaisia kuntia. HS kertoi maaliskuussa pienestä Vesannosta, jonka tulevaisuus on vaakalaudalla koulun sisäilmaongelman vuoksi.

Ei ihme, että kunnat ovat alkaneet ulkoistaa sisäilmaongelmia.

Töölöön pystytettiin tänä keväänä ennätysajassa Sophie Mannerheimin koulu, joka on koottu teräskennomoduuleista. Rakennuksen omistaa sen rakentanut Fixcel-yhtiö, joka on vuokrannut sen kaupungille. Yhtiö ilmoittaa tutkivansa tarkkaan kemikaalien yhteisvaikutuksia.

'Kun vuokrasopimus päättyy, rakennus on siirretty pois neljässä viikossa', sanoo osakas Jussi Paavoseppä.

Pitkäaikaisia vuokrahankkeita ovat esimerkiksi Kalasataman terveysasema sekä Lauttasaareen tuleva alakoulu ja päivä­koti, jonka rahoittaa eQ-hoivakiinteistöt rahoittaa ja rakentaa SRV.

Kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke on Vuosaaren lukio. Se tulee kaupungin omistukseen, mutta urakoitsijat YIT ja Caverion vastaavat ylläpidosta 20 vuoden ajan. Rakennuksella on käytettävyystakuu, ja sen luovutuskunto on määritelty sopimuk­sella.

Allianssihankkeessa suunnittelija ja urakoitsija ovat yhteisvastuussa toteutuksesta. Tällainen on Jakomäen sydän, joka käsittää uuden päiväkodin sekä ala- ja yläkoulun. Tarkoituksena on estää tyypillinen tilanne, jossa suunnittelija ja urakoitsija syyttävät virheistä toisiaan ja rakennuttaja jää ilman korvausta.

SEKIN on oivallettu, että sisäilma ei ole pelkästään lääketieteellinen, rakennusfysikaalinen ja taloudellinen haaste, vaan ytimessä ovat myös viestintä ja vuorovaikutus.

Helsingin kaupungilla työskentelee kolme ihmistä pelkästään sisäilma-asioiden viestinnässä. Sen lisäksi kaupungin yhdeksän hengen sisäilmatiimin ajasta iso osa menee viestintään.

'He järjestävät keskustelutilaisuuksia ja vastaavat sähköposteihin ja tietopyyntöihin. Tarve viestinnälle on suorastaan räjähtänyt. Kuntotutkimukset ovat julkisia, mutta tiedämme myös, että niitä on vaikea tulkita ja ne herättävät huolta. Ihmisten luottamus on heikko', Sari Hildén sanoo.

Saadaanko sisäilman näkymätöntä uhkaa ikinä hallintaan? Ehkä ihmisten pitäisi olla enemmän ulkoilmassa. Se tosin on vaarallista: liikenteen ja lämmityksen pienhiukkaset ovat merkittävä ennenaikaisia kuolemia aiheuttava ympäristötekijä. Tästä on tutkimustietoa.

Lähteinä on käytetty toimialapäällikkö Arto Heinon, professori Juha Vinhan ja toimialajohtaja Juhani Pirisen haastatteluja ja Rakennuslehden selvitystä Näin Suomi homehtui."

- Voi jessus tätä lässytystä ja ongelman ratkaisua muka oleskelulla ulkoilmassa, osan asunnottomista, joiden joukossa on homesairaita, kuollessa koviin pakkasiin:

"Saadaanko sisäilman näkymätöntä uhkaa ikinä hallintaan? Ehkä ihmisten pitäisi olla enemmän ulkoilmassa."

- Vai näkymätön uhka? Mikroskoopit esille vaan ja tutkimaan oikeasti niitä asuntoja ja ihmisiä, mikä niiden terveydessä mättää homelukaaleissa oleskelun jälkeen. Kun uusimman https://goo.gl/89jtvs tutkimuksen mukaan ihmisessä on vain alle puolet ihmissolukkoa suurimman osan ollessa mikroskooppisia asukkeja kuten bakteereja, sieniä, viruksia, arkeoneja, mikä näiden mikroskooppisten asukkien määrä ja laatu mahtaakaan olla homelukaaleissa visiteeraamisen jälkeen, kun jo suomalaisenkin https://cutt.ly/lT9TOL tutkimuksen mukaan hometalossa riehuvat mikrobijengit:

"Vettyvään kartonkiin pesiytyy huoneen tavallisten mikrobien seuraksi Aspergillus versicolor -homesieni. Ajan myötä sen syrjäyttää kosteammassa viihtyvä sukulainen Aspergillus fumigatus tai homeista julmin, Stachybotrus atra.

Monet mikrobit tyytyvät vähään, kunhan happea ja ravinteita riittää. Edes väliaikainen kuivuminen ei tuhoa kasvustoa kokonaan, ja kuivunutkin homeinen seinä voi aiheuttaa oireita.

Jos seinä kuivuu, lajisto kuitenkin muuttuu vähemmällä vedellä pärjääväksi ja olemassaolon taisteluun liittyvät bakteerit. Itiölliset bakteerit, kuten basillukset, mykobakteerit ja streptomykeetit, kilpailevat tasapäisesti homeiden kanssa.

– Bakteerit muodostavat itse asiassa enemmistön hometalon mikrobeista, Nevalainen korostaa.

Hännänhuippuna vilistävät amebat, punkit, muurahaiset ja torakat."

- Oikeat luvut ja faktat pöytään vaan, ja sairastuneita oikeasti tutkimaan ja parantamaan, joka ei toteudu tänä päivänä vielä ollenkaan, ainakaan Suomessa.